Etenetkö haluamaasi suuntaan elämässäsi? Asetatko itsellesi selkeitä päämääriä? Lue seuraavasta, miten voit paremmin hyödyntää pyrkimyksen voimaa.
Kirjailija Wayne Dyer (2006) kuvaa pyrkimyksen voimaa - ammentamista eräänlaisesta universaalista energiakentästä - hieman hurmahenkiseen tyyliinsä. Hänen mukaansa maailmankaikkeus koostuu energiasta, joka liikkuu erilaisilla taajuuksilla. Mitä korkeampi on taajuus, sen myönteisempi ja pyrkimyksiä edistävä. Matalat taajuudet ovat negatiivista energiaa, joka estää pyrkimyksiä. Pyrkimys on itsessään energiakenttä, joka tuottaa asioita. Moniin itämaisiin uskonnollisiin suuntauksiin liittyy käsitys elämän energiasta, josta käytetään erilaisia termejä, kuten chi, ki tai prana.
Maineikkaalla psykologian alan uranuurtajalla C. G. Jungilla on samantyyppinen teoria kuin Dyerilla. Jung puhuu kollektiivisesta tajunnasta, ihmiskunnan yhteisestä mielestä ja historiasta, johon jokainen meistä voi olla yhteydessä tiettyjen edellytysten - kuten rennon valppaan mielentilan - vallitessa. Olipa sitten universaalia energiaa ja tajuntaa tai ei, Dyerin ja Jungin teoriat ovat joka tapauksessa kiehtovia ja inspiroivia.
Konsultti ja kirjailija Tom Lundberg (2006) painottaa oikean rytmin löytämistä. Hän kehottaa muistelemaan päivää, jolloin kaikki sujui kuin tanssi. Sait puolisosi hyvälle tuulelle, tentti meni putkeen tai asiakkaat antoivat myönteistä palautetta suorituksistasi. Onko kyse pelkästä sattumasta? Lundbergin mukaan sattumalla on välillä sormensa pelissä, mutta pääosin kyse on sopivasta rytmistä. Lundberg sanoo: .Tutkimukset ovat näet osoittaneet, että .hyvät päivät. ovat lähtöisin ihmisen omasta mielestä. Jokainen voi aamulla vuoteesta noustessaan valita, millainen hänen päivästään tulee. Tapahtukoon sinulle uskosi mukaan. Kysymys on itse asiassa siitä, että ihminen pääsee oikeaan rytmiin.. Lundbergin mukaan koko maailmankaikkeus sykkii kuin .taukoamaton rumpukone.. Tutkijat pilkkovat laboratorioissa kappaleen yhä pienemmiksi palasiksi, molekyyleiksi ja atomeiksi, ja huomaavat lopulta, että jäljelle jää vain pienen pienten osien värähtelyä. Tätä värähtelyä voi kukin kutsua oman katsantonsa mukaan elämän energiaksi tai jumalalliseksi energiaksi. Riippumatta omasta tulkinnasta, tästä ideasta voi mallintaa oman rytmin. Lundberg jatkaa: .Idea päivillesi, jotka sujuvat kuin tanssi, on jo olemassa. Voit vaikkapa heti ryhtyä monistamaan hyviä päiviäsi, kun vain pysähdyt miettimään, mikä loi onnistumisten ketjun..
Fysiologinen fakta on, että jokaisella ihmisellä on aivoverkostossaan osa retikulaarinen aktivaation säätöjärjestelmä eli RAS, joka säätelee ihmisen vireyttä. RAS pyrkii luomaan kuhunkin tilanteeseen sopivimman, parhaan mahdollisen vireystilan. Sen tehtävänä on myös tuoda olennaisia asioita yksilön tietoisuuteen ja pitää yllä motivaatiota. RAS on portti tietoiseen havainnointiin, sillä se lisää huomattavasti tarkkaavaisuuttasi. Esimerkiksi kun olet ostamassa tietynmerkkistä autoa, havainnoit jatkuvasti liikenteessä juuri sen merkkisiä autoja. RAS aktivoituu kun asetat itsellesi pyrkimyksen, ja auttaa sinua hankkimaan pyrkimyksen toteuttamiseen tarvittavaa tietoa. RAS pysyy aktivoituneena tavoitteen toteuttamisen ajan ja ohjaa sinua ponnistelemaan pyrkimyksen toteuttamisessa ja tekemään hyviä valintoja.
Voit parhaiten hyödyntää pyrkimyksen voimaa kirjaamalla lyhyen ja pitkän ajan pyrkimyksiäsi - tavoitteitasi, päämääriäsi ja unelmiasi - ylös. Kokeile seuraavaa kolmivaiheista metodia:
- Kirjoita konkreettisesti ja täsmällisesti vuoden alussa tärkeimmät pyrkimyksesi eri elämän alueilla ylös.
- Kertaa kesällä kynäilemäsi pyrkimykset ja tee niihin tarvittavia muutoksia.
- Arvioi seuraavan vuoden alussa tavoitteidesi toteutumista.
McDermott (2002) kannustaa kirjoittamaan tavoitteet ylös vuoden alussa, ja arvioimaan asetettuja tavoitteita vuoden kuluttua. Hänen mukaansa arvioidessasi kirjaamiasi tavoitteita, tulet huomaamaan, että keskimäärin 80 prosenttia niistä on toteutunut.
Ota haaste vastaan ja kokeile tavoitemetodia!
UCLAn (University of California) tutkimuksessa tutkittiin monien eri alojen ihmisten pyrkimyksiä. Tutkimuksen mukaan selkeitä tavoitteita ja toimintasuunnitelmia tehneet ihmiset olivat onnellisempia ja terveempiä, tienasivat enemmän ja tulivat paremmin toimeen ihmisten kanssa kuin ihmiset, joilla ei ollut selkeitä tavoitteita.
(McDermott 2002.)
Timo Lampikoski
Lisätietoa
Dyer, W. 2006. Pyrkimyksen voima. Otava.
Lampikoski, T. 2006. Tradenomin uraopas. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun julkaisuja.
Lundberg, T. 2006. Oikean rytmin salaisuus. http://www.onnistuja.fi/kolumni Luettu 27.9.07.
McDermott, S. 2002. How to be a complete and utter failure in life, work and everything. Prentice Hall Business.
